Hoivakriisin ratkaisuksi hoivatuki
Eläkeliitto esittää uutta hoivatukea ratkaisuksi Suomen syvenevään hoivakriisiin.
Hoivatuki turvaisi ikääntyneiden ihmisarvoisen hoivan rahoituksen ja keventäisi asukkaiden maksurasitusta.
Hoivatuki rahoitettaisiin lisäämällä sairausvakuutusmaksuun +0,3prosenttiyksikön suuruinen, korvamerkitty hoivarahoitusosuus, joka ohjattaisiin suoraan hoivan tukemiseen. Hoivan tarve koskettaa käytännössä jokaista suomalaista joissain elämänvaiheessa joko suoraan tai läheisten kautta. Siksi on perusteltua, että eläkeläisten lisäksi myös työikäiset osallistuvat rahoitukseen samalla tavoin kuin sairausvakuutuksessa varaudutaan elämän eri tilanteisiin.
Toisin kuin verotus, hoivatuen rahoituksen kerääminen osana sairausvakuu-tusmaksua mahdollistaisi kerättyjen varojen korvamerkitsemisen juuri ikääntyneiden hoivaan. Tuki kohdennettaisiin Kansaneläkelaitoksen (Kelan) yksilöllisen tarpeen mukaan hyödyntämällä hyvinvointialueilla jo käytössä olevaa RAI-arviointijärjestelmää.
Eläkeliitto teki keväällä 2026 hoivatukiehdotuksesta kyselytutkimuksen
(N=4 243) eläkeläiselle. Tulosten mukaan ehdotettu hoivatukimalli koetaan sekä ymmärrettäväksi että laajasti hyväksyttäväksi. Vastauksissa korostuvat oikeudenmukaisuus, yhteinen vastuu ja hoivan turvaaminen pitkällä aikavälillä.
Hoivakriisin ratkaisemiseksi tarvitaan uusi hoivatuki
Suomi on ajautumassa syvenevään hoivakriisiin. Ikääntyneiden hoivan tarve kasvaa, mutta samalla hoivan rahoitus ja saatavuus ovat yhä suurempi haaste. Ihmisarvoinen vanhuus ei saa riippua siitä, millä hyvinvointialueella ihminen asuu tai kuinka paljon hänellä on varaa maksaa tarvitsemastaan hoivasta.
Eläkeliitto esittää ratkaisuksi uutta hoivatukea, jolla turvattaisiin ikääntyneiden tarvitseman hoivan rahoitusta ja samalla kevennettäisiin hoivasta asukkaille aiheutuvaa maksurasitusta.
Hoivasta on kannettava yhteinen vastuu
Hoivan tarve koskettaa käytännössä jokaista suomalaista jossain elämänvaiheessa – joko omakohtaisesti tai läheisen kautta. Siksi myös hoivan rahoittamisen on oltava yhteinen yhteiskunnallinen kysymys.
Eläkeliiton ehdotuksessa hoivatuki rahoitettaisiin lisäämällä sairausvakuutusmaksuun 0,3 prosenttiyksikön suuruinen, korvamerkitty hoivarahoitusosuus. Kerätyt varat ohjattaisiin suoraan ikääntyneiden hoivan tukemiseen.
Ratkaisu vahvistaisi sukupolvien välistä yhteistä vastuuta. Hoivan rahoittamiseen osallistuisivat eläkeläisten lisäksi myös työikäiset, aivan kuten sairausvakuutuksessa varaudutaan erilaisiin elämäntilanteisiin. Kun hoivan tarve voi kohdata meistä kenet tahansa, myös vastuun sen turvaamisesta tulee olla yhteinen.
Hoivatuki kohdentuisi todellisen tarpeen mukaan
Hoivatuki ei olisi kaikille maksettava yleinen etuus, vaan se kohdennettaisiin yksilöllisen hoivan tarpeen perusteella. Tuen toimeenpanossa voitaisiin hyödyntää Kansaneläkelaitoksen osaamista sekä hyvinvointialueilla jo käytössä olevaa RAI-arviointijärjestelmää, jonka avulla arvioidaan ihmisen toimintakykyä ja palvelujen tarvetta.
Näin tuki voitaisiin suunnata sinne, missä hoivan tarve on suurin.
Korvamerkitty rahoitus toisi myös läpinäkyvyyttä: ihmiset voisivat tietää, että hoivatukeen kerätyt varat käytetään juuri siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty – ikääntyneiden hoivan turvaamiseen.
Suomalaiset haluavat turvata hoivan
Eläkeliiton keväällä 2026 toteuttama kyselytutkimus, johon vastasi 4 243 eläkeläistä, antaa vahvan viestin. Ehdotettu hoivatukimalli koetaan ymmärrettäväksi ja laajasti hyväksyttäväksi.
Vastauksissa korostuvat erityisesti oikeudenmukaisuus, yhteinen vastuu ja hoivan turvaaminen pitkällä aikavälillä.
Tämä on tärkeä viesti päättäjille. Ikääntyneiden hoiva ei ole vain tämän päivän menoerä. Se on investointi yhteiskuntaan, jossa jokainen voi luottaa siihen, että apua on saatavilla silloin, kun omat voimat eivät enää riitä.
Nyt tarvitaan päätöksiä
Suomella ei ole varaa siirtää hoivakriisin ratkaisemista tulevaisuuteen. Väestön ikääntyminen ei ole väliaikainen ilmiö, vaan pysyvä muutos, johon on vastattava pitkäjänteisellä rahoitusratkaisulla.
Hoivatuki tarjoaisi tähän yhden konkreettisen ja oikeudenmukaisen vaihtoehdon.
Meidän on rakennettava järjestelmä, jossa ikääntyminen ei tarkoita huolta siitä, saako tarvittavaa hoivaa tai pystyykö siitä selviytymään taloudellisesti. Ihmisarvo kuuluu jokaiselle myös silloin, kun ihminen tarvitsee toisten apua.
Hoivasta on kannettava yhteinen vastuu. Nyt on aika tehdä siitä myös yhteinen rahoitusratkaisu.
Unto Murto
Eläkeliiton Urjalan yhdistyksen vpj
SoTe- ja PePa- vastaava
